Tuote- ja ainesosahaku
Tuote- ja ainesosahaku

Äiti-lapsi -tutkimus

Äidin ksylitolipurukumin käyttö suojelee pikkulapsia kariekselta

1990-luvun alussa käynnistyneessä Äiti-lapsi -tutkimuksessa seurattiin ensimmäistä kertaa kliinisin kokein äidin ksylitolin käytön vaikutuksia pikkulasten mutans streptokokki -tartuntoihin ja hampaiden reikiintymiseen. Äiti-lapsi -tutkimuksen tulokset osoittavat, että äidin säännöllinen ksylitolipurukumin käyttö estää lasten hampaiden reikiintymistä. Äidin 21 kuukautta kestänyt ksylitolipurukumin säännöllinen käyttö vähensi karioitumisen kannalta merkittävimmän bakteerin, mutans streptokokin, tarttumista äidiltä lapselle ja johti 70 prosenttia alentuneeseen maitohampaiden reikiintymiseen 5-vuotiailla lapsilla.

Äiti-lapsi -tutkimusten vastuullisina johtajina toimivat dosentti Eva Söderling Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta ja lääkintöneuvos Pauli Isokangas Ylivieskan terveyskeskuksesta.

Hammaskaries on tarttuva tauti

Mitä nuorempana lapsi saa mutans-tartunnan ja mitä voimakkaampi se on, sitä enemmän maitohammaskariesta esiintyy. Tartunnan riski on suurimmillaan, kun lapsi on kaksivuotias. Äiti tartuttaa lapselleen mutans streptokokki -bakteerin yleisimmin huomaamattaan. Jo ruokalusikan tai tutin nuolaisu siirtää äidin suussa olevan bakteerin lapselle. Mutans streptokokin puuttuminen lapsen suusta tarkoittaa käytännössä maitohampaiden reikiintymisriskin merkittävää vähenemistä

Kaksi purukumityynyä neljästi päivässä

90-luvun alussa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen aloitteesta käynnistetty kenttätutkimus toteutettiin Ylivieskan, Alavieskan ja Sievin hammashoitoloissa. Tutkimuksessa seurattiin, voiko pikkulasten äitien ksylitolin käyttö ehkäistä mutans streptokokki -bakteerin tarttumista lapsen hampaiden pinnoille ja hampaiden reikiintymistä. Tutkimukseen kutsuttiin raskaana olevia naisia, joiden syljen mutans-tasot olivat korkeita.

Tutkimuksen suorittaminen

Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 195 äiti-lapsi -paria. Ksylitoliryhmässä äidit nauttivat kaksi tyynyä täysksylitolipurukumia keskimäärin neljä kertaa päivässä siitä alkaen, kun lapsi oli täyttänyt kolme kuukautta. Ksylitolin käyttö aloitettiin tässä vaiheessa siksi, että ksylitoli ehtisi vaikuttaa äidin mutans streptokokkeihin niin, että niiden tarttumisominaisuudet muuttuisivat ennen lapsen maitohampaiden puhkeamista. Päivittäistä purukumin käyttöä jatkettiin, kunnes lapsi täytti kaksi vuotta.

Kontrolliryhmissä äidit saivat ylimääräisen fluori- tai klooriheksidiinilakkauksen puolen vuoden välein, siihen asti kun lapsi täytti kaksi vuotta. Tutkimuksen aikana kerättiin sylki- ja plakkinäytteitä sekä äideiltä että lapsilta. Näistä näytteistä määritettiin muun muassa mutans streptokokkien määrä. Mutans-määrityksessä käytettiin erittäin herkkää menetelmää, joten hyvin pienetkin mutans-tasot pystyttiin määrittämään.

Kun mikrobiologiset tutkimukset toteutettiin, lapset olivat kaksivuotiaita. Suomessa tämän ikäisillä pikkulapsilla on kariesta erittäin vähän. Tästä syystä kariestilannetta seurattiin viisivuotiaaksi saakka, jolloin hampaiden reikiintymistä alkaa esiintyä niillä lapsilla, joilla sitä ylipäänsä esiintyy. Ksylitoli-intervention vaikutusta lasten hampaiden karieskehitykseen seurataan jatkossa myös maitohampaiden osalta kouluiässä.

Ksylitolipurukumi esti tehokkaimmin mutansin tarttumisen äidiltä lapselle

169 äitiä oli edelleen mukana tutkimuksessa, kun lapset olivat kaksivuotiaita. Vaikka äitien syljen mutans streptokokki -taso pysyi korkeana koko kaksivuotisen tutkimuksen ajan, ksylitoliryhmän äideistä kuitenkin vain 10 prosenttia oli tartuttanut lapseensa mutans streptokokin. Ksylitolin vaikutus mutans-bakteeriin perustunee sekä mutans-bakteerien määrän alenemiseen että niiden tarttumisominaisuuksien muuttumiseen. Kontrolliryhmässä, joka sai fluorilakkauksen kerran puolessa vuodessa, vastaava prosentti oli 49 ja klooriheksidiiniryhmässä 29.

Lapset, joilla oli mutans streptokokki -infektio 2-vuotiaana, oli se myös myöhemmissä vuositarkastuksissa, joita jatkettiin aina 6-vuotiaaksi asti.

Riskiäidit selville sylkitestillä

Tutkimuksen tuloksista on erityisesti hyötyä äideille, joiden suun mutans streptokokki -taso on raskauden aikana korkea. Bakteerikannan ilmentyminen voidaan selvittää sylkinäytteen viljelyllä.

Runsas mutans-pitoisuus voi löytyä äidiltä, jolla on aikaisemmin ollut useita reikiä hampaissa. Mutans-taso voi säilyä korkeana, vaikka hampaat olisi jo hoidettu. Samoin jos äidin ruokailutottumukset raskauden ja imetyksen aikana muuttuvat ja makeiden välipalojen määrä kasvaa, niin plakin määrä lisääntyy ja suussa olevat kariesta aiheuttavat bakteerit viihtyvät hyvin.

"Elämän kaksi ensimmäistä vuotta ovat tärkeimmät hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä. Tulevaisuudessa painopistettä pitäisikin siirtää hampaiden vastustuskyvyn lisäämisestä mutans-infektion ehkäisyyn, ts. puolustuksen lujittamisesta hyökkäyksen heikentämiseen", Isokangas painottaa. Matala mutans-taso ja maitohampaiden vähäinen karioituminen ovat hyviä ennusmerkkejä myös pysyvien hampaiden reikiintymisen vähenemiseen.

Viite: Söderling E, Isokangas P, Pienihäkkinen K, Tenovuo J. Influence of Maternal Xylitol Consumption on Acquisition of Mutans Streptococci by Infants. J Dent Res, 79: 882-887, 2000.

http://jdr.sagepub.com/content/79/11/1885.abstract

Isokangas P, Söderling E, Pienihäkkinen K, Alanen P. Occurrence of Dental Decay in Children after Maternal Consumption of Xylitol Chewing Gum, a Follow-up from 0 to 5 Years of Age. J Dent Res, 79 (11): 1885-1889, 2000.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11145360

 

 

Jatkotutkimus vahvistaa pitkäaikaisen hyödyn

Äidin ksylitolin käyttö vaikuttaa pitkään lapsen maitohampaiden terveyteen

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että pikkulapsena suuhun pesiytyneen bakteerikannan koostumus vaikuttaa hampaiden reikiintymiseen. Suun bakteereista erityisesti mutansstreptokokit lisäävät lapsen riskiä saada reikiä hampaisiinsa. Ne lapsi saa suuhunsa useimmiten syljen välityksellä äidiltään.

HLL Marja-Liisa Laitalan väitöstutkimus on seurantatutkimus aiemmalle äiti-lapsi -tutkimukselle, jonka tulokset osoittivat, että mutansstreptokokkitartunnat äidiltä lapselle vähenivät viisinkertaisesti ksylitolin ansiosta. Äiti-lapsi -tutkimuksessa käytettiin Leafin täysksylitolipurukumia. Laitalan tutkimuksessa seurattiin yhteensä noin 500 lapsen maitohampaiden terveyttä. Lapsille tehtyjen hammashoidon toimenpiteiden määrää seurattiin syntymästä kymmenvuotiaaksi asti.

Lapsen maitohampaat saadaan säilymään pitkään täysin ehjinä vaikuttamalla äidiltä pikkulapselle siirtyvään bakteerikannan koostumukseen. Maitohampaiden parantunut terveys säilyy hampaiden irtoamiseen saakka. Kun maitohampaiden varhainen reikiintyminen saadaan estettyä, vähenevät maitohampaiden paikkaukseen tarvittavat hoitokäynnit ja siten myös terveyskeskukselle hampaiden hoidosta aiheutuvat kustannukset.

Hyöty pitkäaikaista ja käyttö taloudellisesti kannattavaa

Nyt tehty seurantatutkimus osoitti, että äitien käyttämän ksylitolipurukumin avulla saatava hyöty on pitkäaikaista ja että käyttö on myös taloudellisesti järkevää. Pikkulapset säästyvät hammassäryltä ja hammashoidon mahdollisesti aiheuttamalta pelolta ja kivulta. Paikkaustoimenpiteiden hoitotulos jo kouluikään ehtineillä lapsilla on usein parempi kuin jos hoitotoimenpiteitä joudutaan tekemään jo varhaislapsuudessa. Näin säästetään terveydenhuollon resursseja ja siten pienenevät myös terveydenhuollon kustannukset.

Lapsilla, joiden äideillä oli syljessään runsaasti mutansstreptokokkibakteereja, oli korkea riski saada reikiä hampaisiinsa. Niillä riskiryhmän lapsilla, joiden äidit söivät täysksylitolipurukumia säännöllisesti lapsen ollessa alle kahden vuoden ikäinen, ensimmäinen maitohammas reikiintyi keskimäärin kahdeksanvuotiaana ja kariesta esiintyi 40 % vähemmän. Ero oli yhä nähtävissä kymmenvuotiaana.

Mutansstreptokokkitartunnan saaneiden lasten hampaat alkoivat vastaavasti reikiintyä jo ennen viiden vuoden ikää. Kun mutansstreptokokkitartunta oli saatu estettyä, saatiin korkean kariesriskin omaavien lasten hampaiden terveys parannettua ikäryhmän keskimääräiselle tasolle.

Marja-Liisa Laitalan tutkimuksessa osoitetaan, että äideille kohdistettu, lasten karieksen ehkäisyyn käytetty panostus näkyy lasten hampaiden reikiintymisen vähenemisenä jopa kymmenen vuotta. Tällainen omahoito, jossa äiti syö ksylitolia, ei vaadi suuria resursseja eikä vie hammaslääkärin aikaa ja hammaslääkärikäyntejä. Kun lasten paikkauskäynnit vähenevät, kunta säästää rahaa säästyneinä resursseina.

Luettavissa Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa: https://oa.doria.fi/handle/10024/63589

Long-term effects of maternal prevention on children's dental decay and need for restorative treatment.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23786466